Ihania päiviä (The Ring thing included!)

Eilen oli ihan mielettömän ihana päivä. Kulta höpötteli mulle jo edellisenä päivänä, että "huomennapa tapahtuu jotain kivaa, mut enpäs kerro mitä." No meikäläinen mietti koko illan aina nukahtamiseen saakka sitä, mitä seuraava päivä mahtaisi pitää sisällään. Kulta ei kertonut mulle vielä aamullakaan, eikä kotoa lähtiessä mitään. Sanoi vaan, että kyllä mulla ja vauvalla on kaikki tarvittava mukana. Pakattiin vaunut auton takakonttiin ja lähdettiin viemään pahviroskia kierrätyspisteeseen. Pahvien viemisen jälkeen Kulta heitti valmistujaislahjaksi saamani lahjakortit ja hieman rahaa kouraani ja sanoi, että nyt mennään Ideaparkiin osteleen mulle vaatetta. MULLE? Olin hieman epäuskoinen alkuun. Ja samalla mussa heräsi äitimäiset tunteet: en mä näitä rahoja voi vaan itseeni käyttää, kun lapselle pitää ostaa syysvaatetta. Joku roskakin siinä silmään meni yhtäkkiä, kun niin alkoi silmät vuotaa. Pienen sisäisen vuoropuhelun käytyäni olin jo hyväksynyt, että MINÄ saan nyt uusia vaatteita - ja ai että tuntui hyvältä! (: En edes muista, koska viimeksi olisin vaateostoksilla käynyt. Joten tarpeeseen tuli. Kiitos Kulta.

Shoppailun lomassa Kulta ehdotti, että käydäänpä samalla korukaupassa katsomassa sormuksia. Tai oikeastaan jälleen kerran sitä yhtä tiettyä, joka meidän mielessä on jo pitkän aikaa ollut. Valitettavasti kyseistä sormusta ei paikan päällä heillä ollut, mutta monet kerrat sitä kihlan kanssa mallailtuani tiedettiin kyllä, ettei sitä enää varsinaisesti sovittaa tarvinnut. Myyjä oli oikein palvelualtis ja ilmaisi, että hän pystyy kyllä antamaan hyvän tarjouksen, kun kyselimme, milloin kyseinen sormus olisi tulossa alennuskampanjaan. Tarjous yllätti meidät molemmat, eikä aikaakaan kun jo kirjoittelimme tilauslomaketta! (: Ensi viikolla sen saan, ihanan rinkulani - ja sitten pitää vain jaksaa odottaa helmikuulle.

Kirjoitin viime vuoden loppupuolella sormushaaveistani. Postaus saattaa antaa hieman osviittaa siitä, minkä tyyliseen sormukseen sitä sitten loppulta ollaan päädytty. Vihdoin haaveet ovat käyneet toteen, ja siitä jälleen kiitos Kullalle. Joka by the way oli vielä varannut illaksi pöydän tamperelaisesta Nomu-ravintolasta. Ei olisi siis voinut hieno päivä täydellisemmin päättyä (:

PS. Tänäänkin oli erityisen jännittävä päivä. Hääkuvaajamme Marko Laukkarinen tuli moikkaamaan meitä Tampereelle pienimuotoisen kuvaussession merkeissä. Siitä myöhemmin! (: Sillä välin voitte ihastella Markon aiempaa kädenjälkeä alla. Että osaa mies olla taitava!

Kuva Marko Laukkarinen Photography